keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Ihana Soller

Tein Mallorcalla ollessani yhden yön retken pohjoisrannikolla sijaitsevaan Sollerin kaupunkiin, joka sijaitsee Mallorcan korkeimpien vuorten keskellä laaksossa, kohdaten pohjoispuolelta välimeren. Soller ja muutama pienempi kylä joissa kävin päiväseltään kävelemässä, olivat kauneinta mitä Mallorcalla näin. Oli appelsiinipuutarhoja, vanhoja kivirakennuksia, takorautaparvekkeita ja -portteja, räiskyvän värisiä kukkia ja tietenkin ne ympäröivät vuoret. Kävelin siellä auringon paisteessa mutkikkaita polkuja pitkin ja hihittelin itsekseni. Niinä hetkinä olin maailman onnellisin tyttö.




















tiistai 20. toukokuuta 2014

Mallorca

Niin siinä vain kävi, että kävin viikon reissussa Mallorcalla, yksin. Turhan monia vuosia oon ajatellut ja harmitellut sitä, ettei minusta ole yksin reissaajaksi! Luulin että tuntuisi varmasti hirveän kolkolta ja yksinäiseltä, mutta ehei alkuunkaan!
En tiedä kävikö mulla poikkeuksellisen hyvä tuuri  tapaamieni ihmisten suhteen vai mitä tapahtui, mutta koko viikon aikana taisi olla vain yksi hetki jolloin oli yksinäinen olo.

Täytyy sanoa, että kyllä tuo reissaaminen lisää uskoa ihmisyyteen ja hyvyyteen! Kohtasin niin monia huikean asenteen omaavia ihmisiä, että toivottavasti mulle tarttui itselleni edes hippunen siitä! Muun muassa oli eräs brittiläinen bussikuski, joka sanoi pahoinvoivalle matkustajalle että oksenna ihan rauhassa lattialle jos siltä tuntuu, ei se iso homma ole hänelle siivota sitä.

Se positiivisen huomion määrä mitä itse sain kokea oli erittäin piristävää. Olin guapa ja chica bonita ja ties mitä. Teki hyvää suomalaiselle tyttöraukalle, joka harvoin kuulee mitään piristävää kommenttia! Eikä ne ihmiset mitenkään limaisia ollu ketkä kommentoivat, se on vain se kulttuuri.

Oivoi kulkuri minää, mitä enemmän reissaan, sitä enemmän ja pikemmin tekee mieli uudestaan lähteä tutkailemaan maailmaa. Maailmassa on niin paljon kaunista ja ihanaa!

Otin aika monta kuvaa reissusta, joten isken ne tänne muutamaan eri postaukseen. Ensimmäiseksi laitan kuvia Alcudian alueelta missä mun hotelli oli. Hotelli täynnä pohjoismaalaisia ja saksalaisia ja LAPSIAAAAAA. Onneks siellä ei tarvinnut hengata 24/7.

Mun mieli oli vapaa ja onnellinen. Tuntui että pääsin hetkeksi siitä "näin pitäisi olla/ tätä pitäisi tehdä" puristuksesta mikä saattaa arjessa valitettavan helposti vallata mielen. VIVA LA VIDA.