Kuukausi Thaimaassa meni nopeasti. Ihan liian nopeasti! Nyt kun oon palannut takaisin harmaaseen Helsinkiin ja tylsään työhöni niin mietin lähinnä pikaista paluuta Aasiaan. Mitenköhän tässä kävikään näin että menetin sen uneliaan tyytyväisyyden tunteen mikä mulla oli ennen Thaimaan reissua? Onko se niin, että kun käy kaukana niin tajuaa paremmin mitä elämältään oikeasti haluaa? Että se entinen tyytyväisyys olikin vain olosuhteiden pakosta turtunutta hyväksyntää siitä millainen mun elämä on. Mulla on nyt edessä aikamoinen prosessi että saan uskoteltua itselleni että tätä elämää täällä kannattaa elellä iloisella mielellä. Tai sit vain teen radikaalin ratkaisun ja muutan jonnekin missä on mahdollista olla päivät pitkät ulkona lämpimässä. Ja missä ihmiset vielä muistaa hymyn voiman.:)
 |
| Vanha nainen Ayutthayassa. Hän möi itse tekemiään viuhkoja/kärpäslätkiä. |
 |
| Temppelin raunioita Ayutthayassa |
Oli miten oli, Thaimaa hurmasi minut täysin. Olin aika yllättynyt siitä, miten helposti löydettävissä aito thaimaalainen elämänmeno oli. Massaturismi ei olekaan muuttanut koko maata rihkaman kaupustelijoiden ja järjestettyjen päiväretkien valtakunnaksi!
Erityisesti ihastuin Surin saariin. Koh surin national park sijaitsee viitisenkymmentä kilometriä Thaimaan länsirannikolta avomerelle päin. Saaret on suojeltuja ja siellä saa majoittua vain kahdella camping alueella teltassa tai vuokrata luonnonpuiston omistaman bungalow:n. Paratiisimpaa paikkaa en oo tähän mennessä kohdannut! Etenkin iltapäivästä ja auringon laskun aikaan tuntui kuin olisi ollut jossain ihan muualla kuin tässä maailmassa.
 |
| Rakastan noita värejä. Kuva merimustalaisten kylästä Koh Surinilta. |
 |
| Ystävämme Pok matkalla moken-heimon kylään. Kohtuu kauniin paikan olivat kylälleen valinneet.. |
 |
| Thai marine navy rescuen miesten "ajatuspalloja" |
 |
| Jokailtainen uimahyppysessio. Mitä pahemmin pläsähtää, sitä kovempaa yleisö nauraa ja taputtaa. Ihana elämä. |
 |
| Vannon kautta kiven ja kannon että menen tuonne takaisin. |
